Niinku ollaan aikasemmin kerrotukin, vaihettiin treenistä tossa jokin aika sitten. Toi uus treenis on kiva, tilava ja valosa. Vähän kallis ehkä mmmmutt... no elämä on.
Ainut mikä siinä oli, että akustiikka ei ollu ihan kondiksessa. Sikäli kun toi on enemmänki työtila eikä niinkään treenis, ei sitä kai voinu olettaakaan. Saatiin onneks vanhalta treenikseltä akustiikkalevyjä matkaan, joilla meijän oli tarkotus korjata ongelma. Ku lätkii vähän levyjä seinään ja kattoon ni ei kaiu niin paljon ja treeneistä saa jopa selvää. Se on ihan kiva, jos tahtoo jotenki järkevästi treenata.
Ootte ehkä kuvista huomannu, että toi meijän uus treenis on aika korkee. Siis niinku ihan jäätävän korkee. Varmaan joku viis metriä korkeella katto. Eli sinne ainakaan ihan ekaks ei lähetty niitä levyjä laittamaan ja tonne katon rajaanki niiden kiinnittäminen oli aika haasteellista. Tai ainakin se vaati Otolta pikkasen pokkaa hengailla korkeiden tikkaiden yläpäässä.
Nno... Tavotteena saada noita levyjä seinään. Tikkaatki löytyy. Enää pitäis keksiä, millä saadaan levyt pysymään seinässä. Toinen seinä on kovalevyä, johon ne sais ruuveillakin mutta toinen seinä on betonia, johon poraaminen on vähän työläämpää.
Lähettiin rautakauppaan ja pienen selvittelyn jälkeen todettiin, että hommataan vaan liimaa ja vedetään sillä kiinni. Jos joutuu joka tapauksessa kikkailee, parempi vetää kaikki saman tien liimalla.
Niin varmaan...
Ekakski se liima oli ihan jäätävän tiukassa siellä purtilossaan. Sai ihan tosissaan puristaa ulos ja siltiki tuli vaan ihan vähän kerrallaan. Eihän sitä toisaalta paljon ois ohjeen mukaan kai tarvinnukaan... Mutta ei se ny ihan toiminu. Yks levy taidettiin saada kiinni ja jo seuraavaa kiinnitettäessä alko putoilee. Ei me pitkän taistelunkaan jälkeen saatu ku kaks levyä jäämään seinälle.
Ja eikun uus reissu rautakauppaan.
Tällä kertaa ei enää huvittanu ajatus siitä, että tarvii vielä kolmannen kerran palata ostamaan lisää liimaa tai ruuveja tai mitä ikinä, joten otettiin molempia. Vahvempaa liimaa ja ruuveja sen verran, että saatais ainakin toinen seinä täyteen levyjä.
Ruuveilla toi homma meniki jo paljon nätimmin. Ei taas mitään käryä, miks piti lähtee alunperinkään tohon kovalevyseinään mitään liimaa yrittämään. Kai sitä koitti olla ovela ja päästä halvalla. Mutta niinku niin monesti muutenkin päätyy vaan maksamaan enemmän ku yrittää päästä liian halvalla.
Saatiin joka tapauksessa levyt seinään ja ens viikonloppuna toivottavasti toinenki seinä niin, että päästään nauhottelemaan rumpuja uusien biisien demoihin.
Tässä vielä päivän touhuja ja toilailuja videolla...
Ainut mikä siinä oli, että akustiikka ei ollu ihan kondiksessa. Sikäli kun toi on enemmänki työtila eikä niinkään treenis, ei sitä kai voinu olettaakaan. Saatiin onneks vanhalta treenikseltä akustiikkalevyjä matkaan, joilla meijän oli tarkotus korjata ongelma. Ku lätkii vähän levyjä seinään ja kattoon ni ei kaiu niin paljon ja treeneistä saa jopa selvää. Se on ihan kiva, jos tahtoo jotenki järkevästi treenata.
Ootte ehkä kuvista huomannu, että toi meijän uus treenis on aika korkee. Siis niinku ihan jäätävän korkee. Varmaan joku viis metriä korkeella katto. Eli sinne ainakaan ihan ekaks ei lähetty niitä levyjä laittamaan ja tonne katon rajaanki niiden kiinnittäminen oli aika haasteellista. Tai ainakin se vaati Otolta pikkasen pokkaa hengailla korkeiden tikkaiden yläpäässä.
Nno... Tavotteena saada noita levyjä seinään. Tikkaatki löytyy. Enää pitäis keksiä, millä saadaan levyt pysymään seinässä. Toinen seinä on kovalevyä, johon ne sais ruuveillakin mutta toinen seinä on betonia, johon poraaminen on vähän työläämpää.
Lähettiin rautakauppaan ja pienen selvittelyn jälkeen todettiin, että hommataan vaan liimaa ja vedetään sillä kiinni. Jos joutuu joka tapauksessa kikkailee, parempi vetää kaikki saman tien liimalla.
Niin varmaan...
Ekakski se liima oli ihan jäätävän tiukassa siellä purtilossaan. Sai ihan tosissaan puristaa ulos ja siltiki tuli vaan ihan vähän kerrallaan. Eihän sitä toisaalta paljon ois ohjeen mukaan kai tarvinnukaan... Mutta ei se ny ihan toiminu. Yks levy taidettiin saada kiinni ja jo seuraavaa kiinnitettäessä alko putoilee. Ei me pitkän taistelunkaan jälkeen saatu ku kaks levyä jäämään seinälle.
Ja eikun uus reissu rautakauppaan.
Tällä kertaa ei enää huvittanu ajatus siitä, että tarvii vielä kolmannen kerran palata ostamaan lisää liimaa tai ruuveja tai mitä ikinä, joten otettiin molempia. Vahvempaa liimaa ja ruuveja sen verran, että saatais ainakin toinen seinä täyteen levyjä.
Ruuveilla toi homma meniki jo paljon nätimmin. Ei taas mitään käryä, miks piti lähtee alunperinkään tohon kovalevyseinään mitään liimaa yrittämään. Kai sitä koitti olla ovela ja päästä halvalla. Mutta niinku niin monesti muutenkin päätyy vaan maksamaan enemmän ku yrittää päästä liian halvalla.
Saatiin joka tapauksessa levyt seinään ja ens viikonloppuna toivottavasti toinenki seinä niin, että päästään nauhottelemaan rumpuja uusien biisien demoihin.
Tässä vielä päivän touhuja ja toilailuja videolla...
5 kommenttia :
mitä ihme levyjä te tungette seinäää :D:D tai siis kelasin eka katos että ahaa jottai cd-levyjä....:DDD ihme hemulit ja mehuli kamerassa
No melkein ku CD-levyjä :D Ne on sellasia vaimentavia levyjä, ettei kaiu niin paljoa ku soittaa lujaa :]
annan vinkin, noi liimat menee suht hyvin löysäks ku niitä lämmittää kuumassa vedessä jonkinaikaa. terveisin meitsi the king aki
miks teil on noin tummat silmänaluset viddu :D? rumat(:
@King Aki pitääki kokeilla sitä sit!
@Anonyymi ne on muokattu photoshopilla tummemmaks ettei ois niin häikäsevä fiilis :]
Lähetä kommentti